29.10.2026

Hyvinvointialueet käyttävät yksityisiä palveluntuottajia perhehoidossa siksi, että ne täydentävät hyvinvointialueen omaa palvelutuotantoa, laajentavat sijaisperheverkostoa ja tuovat palveluihin erilaista osaamista. Kyse ei ole julkisen järjestelmän rinnakkaisen vaihtoehdon rakentamisesta, vaan palvelukapasiteetin kasvattamisesta niin, että jokaiselle lapselle löytyy hänen tarpeisiinsa sopiva sijoituspaikka. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset, joita hyvinvointialueiden ja perheiden on hyvä ymmärtää yksityisistä palveluntuottajista lastensuojelussa.

Mitä hyötyä hyvinvointialueille on yksityisistä palveluntuottajista?

Yksityiset palveluntuottajat hyödyttävät hyvinvointialueita ennen kaikkea kasvattamalla käytettävissä olevaa sijaisperhe- ja palveluverkostoa sekä tuomalla mukaan erikoistunutta osaamista. Koska kaikille lapsille ei sovi samanlainen sijaisperhe, monipuolinen verkosto on edellytys sille, että lapsen yksilöllisiin tarpeisiin löytyy oikea sijoituspaikka.

THL:n vuoden 2024 tilastojen mukaan noin 53 prosenttia vuoden lopussa huostassa olleista lapsista asui perhehoidossa lastensuojelun sijaishuollon muotona. Alle kouluikäisistä huostassa olevista lapsista yli 80 prosenttia oli perhehoidossa, kun taas yli 16-vuotiaista osuus oli alle 30 prosenttia. Nämä luvut kertovat, kuinka merkittävä rooli perhehoidolla on lastensuojelussa ja kuinka suuri tarve riittävän laajalle palveluverkostolle on.

Yksityiset palveluntuottajat voivat myös tuoda palveluverkostoon sellaista moniammatillista osaamista, joka täydentää hyvinvointialueen omaa toimintaa. Esimerkiksi me Go Strongilla yhdistämme koululähtöisen lähestymistavan, moniammatillisen tiimin ja ratkaisukeskeisen työotteen kokonaisuudeksi, joka tukee lapsia ja nuoria heidän haastavimmissa elämäntilanteissaan.

Miten yksityiset palveluntuottajat valitaan ja kilpailutetaan?

Yksityiset palveluntuottajat valitaan hyvinvointialueiden järjestämien kilpailutusten kautta, joissa arvioidaan palvelun sisältö, laatu ja hinta. Valinta perustuu julkisia hankintoja koskevaan lainsäädäntöön, ja sopimuksessa määritellään tarkasti palvelun sisältö, vastuunjako sekä käytännön toteuttamiseen liittyvät ehdot.

Palveluntuottajan ja hyvinvointialueen välisessä sopimuksessa sovitaan perhehoitolain mukaisesti muun muassa perhehoitajalle annettavasta valmennuksesta, työnohjauksesta ja koulutuksesta. Sopimus siis velvoittaa yksityistä tuottajaa noudattamaan samoja periaatteita kuin hyvinvointialueen omassa toiminnassa.

On tärkeää ymmärtää, että vaikka palvelu hankitaan yksityiseltä tuottajalta, hyvinvointialueen lakisääteinen järjestämisvastuu ja viranomaisvastuu säilyvät aina hyvinvointialueella. Yksityinen palveluntuottaja toimii osana hyvinvointialueen palveluverkostoa, ei sen ulkopuolella.

Mitä palveluita yksityiset tuottajat tarjoavat perhehoidossa?

Yksityiset palveluntuottajat voivat tarjota lastensuojelussa sijaisperhepalveluita, lastensuojelun avohuollon palveluita sekä laitosmuotoista sijaishuoltoa. Palveluvalikoima vaihtelee tuottajittain, mutta yhteistä on se, että palvelut tuotetaan hyvinvointialueen kanssa sovitun palvelukokonaisuuden mukaisesti.

Sijaishuollon palvelut

Sijaishuoltopalveluissa yksityiset tuottajat ylläpitävät esimerkiksi lastenkoteja, joissa lapsille ja nuorille tarjotaan turvallinen, kodinomainen arki. Lastenkodit on tarkoitettu lapsille, jotka huostaanoton perusteella tai avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetaan pidempiaikaisesti oman kotinsa ulkopuolelle. Arki rakentuu rutiineista, koulunkäynnistä, harrastuksista ja toiminnallisista aktiviteeteista.

Avohuollon palvelut

Avohuollon palveluissa yksityiset tuottajat voivat tarjota esimerkiksi perhetyötä, ammatillista tukihenkilötoimintaa, tuettua asumista ja lapsen lähiympäristöön vietävää tukea. Nämä palvelut tukevat lapsia, nuoria ja perheitä heidän omassa arjessaan ennen sijoitusta tai sen rinnalla. Keskeinen tavoite on ongelmien ennaltaehkäisy ja perheen voimavarojen vahvistaminen.

Miten laatu varmistetaan yksityisissä lastensuojelupalveluissa?

Laatu yksityisissä lastensuojelupalveluissa varmistetaan lainsäädännön, valvonnan ja sopimusehtojen yhdistelmällä. Hyvinvointialue valvoo palveluntuottajan toimintaa, ja Valvira sekä aluehallintovirastot vastaavat yksityisten sosiaalipalvelujen yleisestä valvonnasta. Palveluntuottajan on täytettävä laissa säädetyt vaatimukset ennen toiminnan aloittamista.

Sopimuksessa määriteltyjen ehtojen lisäksi laatu syntyy henkilöstön osaamisesta ja yhteisistä toimintaperiaatteista. Laadukas lastensuojelutyö edellyttää moniammatillista tiimiä, jatkuvaa koulutusta ja avointa yhteistyötä lapsen, perheen ja viranomaisten kanssa. Me Go Strongilla esimerkiksi koulutamme jokaisen uuden työntekijän neljän kuukauden sisäisen perehdytysohjelman kautta, jonka vetävät erityisopettaja ja psykologi.

Perhehoitajaksi ryhtyvän soveltuvuus arvioidaan aina ennen tehtävän aloittamista, ja perhehoitajalta edellytetään lähtökohtaisesti tehtävään soveltuvaa ennakkovalmennusta. Tämä koskee niin hyvinvointialueen omia kuin yksityisten tuottajien rekrytoimia perhehoitajia.

Milloin hyvinvointialue ostaa palvelun yksityiseltä tuottajalta?

Hyvinvointialue ostaa lastensuojelun sijaishuollon tai avohuollon palvelun yksityiseltä tuottajalta silloin, kun oman palvelutuotannon kapasiteetti ei yksin riitä tai kun lapsen yksilöllisiin tarpeisiin sopivaa sijoituspaikkaa ei löydy hyvinvointialueen omasta verkostosta. Tavoitteena on aina löytää juuri kyseiselle lapselle parhaiten sopiva ratkaisu.

Sijaishuoltopaikan valinnassa hyvinvointialue huomioi lapsen tarpeet, huostaanoton perusteet, läheisten ihmissuhteiden säilymisen, hoidon jatkuvuuden sekä mahdollisuuksien mukaan lapsen kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan. Kun nämä tekijät yhdessä edellyttävät erityisosaamista tai tietynlaista ympäristöä, yksityinen tuottaja voi tarjota ratkaisun, jota hyvinvointialueen oma verkosto ei sillä hetkellä pysty tarjoamaan.

Perhehoito on lastensuojelussa ensisijainen vaihtoehto laitoshuoltoon nähden aina silloin, kun lapsen etu ja tarpeet voidaan turvata perhehoidossa riittävien tukitoimien avulla. Laitoshuoltoa käytetään tilanteissa, joissa lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti perhehoidossa. Yksityiset palveluntuottajat voivat tarjota vaihtoehtoja molempiin sijaishuollon muotoihin, mikä osaltaan parantaa hyvinvointialueen mahdollisuuksia löytää kullekin lapselle sopiva ratkaisu. Toimintaamme ohjaavat Go Strongin arvot lapsen edun puolesta, jotka näkyvät kaikessa työssämme.