27.10.2026

Kyllä, lapsi voi itse pyytää kiireellistä sijoitusta ottamalla yhteyttä lastensuojeluun. Lastensuojelulaki ei aseta ikärajaa sille, kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen tai pyytää apua, ja lapsen oma yhteydenotto on aina otettava vakavasti. Alla käymme läpi, miten prosessi etenee ja mitä lapsen kannattaa tietää.

Kenellä on oikeus pyytää kiireellistä sijoitusta?

Kiireellistä sijoitusta ei varsinaisesti ”pyydä” kukaan yksittäinen henkilö siten, että pyyntö johtaisi automaattisesti päätökseen. Kiireellisestä sijoituksesta päättää aina viranhaltija, eli käytännössä sosiaalityöntekijä. Kuka tahansa voi kuitenkin ottaa yhteyttä lastensuojeluun, myös lapsi itse, ja kertoa tilanteestaan. Tämä yhteydenotto käynnistää arvioinnin.

Lastensuojelulain mukaan lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, joka on huolissaan lapsen hyvinvoinnista. Lapsi, nuori, vanhempi, sukulainen, naapuri tai vaikkapa opettaja voivat kaikki ottaa yhteyttä. Lapsen oma yhteydenotto on erityisen merkittävä signaali, koska se kertoo siitä, että lapsi itse kokee tilanteensa turvattomaksi tai sietämättömäksi.

Kiireellinen sijoitus on viranomaistoimenpide, joka vaatii sosiaalityöntekijän arvion ja päätöksen. Pelkkä pyyntö ei siis riitä, mutta se on tärkeä lähtökohta koko prosessille.

Miten lapsen pyyntö vaikuttaa kiireellisen sijoituksen päätökseen?

Lapsen oma pyyntö tai yhteydenotto on merkittävä tekijä kiireellisen sijoituksen harkinnassa. Sosiaalityöntekijä ottaa lapsen kokemuksen ja toiveen vakavasti, vaikka päätös ei perustu yksinomaan lapsen haluun vaan kokonaisarvioon lapsen turvallisuudesta. Lapsen näkemys on kuitenkin aina kuultava lastensuojelulain nojalla.

Käytännössä lapsen pyyntö toimii vahvana merkkinä siitä, että tilanne kotona on kriisiytynyt. Sosiaalityöntekijä arvioi lapsen kertoman lisäksi muita tekijöitä, kuten kodin olosuhteita, vanhempien kykyä huolehtia lapsesta ja sitä, onko lapsi välittömässä vaarassa. Mitä selkeämmin lapsi pystyy kuvaamaan konkreettista vaaraa tai turvattomuutta, sitä vahvemmin se tukee kiireellisen sijoituksen päätöstä.

Lapsen ikä ja kehitystaso vaikuttavat siihen, miten paljon painoarvoa hänen toiveilleen annetaan. Vanhemman nuoren näkemys otetaan yleensä huomioon enemmän kuin pienen lapsen, mutta kaikenikäisten lasten kokemukset ovat tärkeitä.

Mitä tapahtuu, kun lapsi ottaa yhteyttä lastensuojeluun?

Kun lapsi ottaa yhteyttä lastensuojeluun, sosiaalityöntekijä on velvollinen arvioimaan tilanteen kiireellisyyden välittömästi. Kiireellisissä tilanteissa sosiaalityöntekijä on tavoitettavissa ympäri vuorokauden. Lapsen yhteydenotto kirjataan lastensuojeluilmoituksena, ja sen pohjalta aloitetaan palvelutarpeen arviointi tai kiireellinen selvitys.

Prosessi etenee käytännössä näin:

  1. Lapsi ottaa yhteyttä kunnan lastensuojeluun puhelimitse, sähköisesti tai käymällä toimistolla.
  2. Sosiaalityöntekijä kuuntelee lapsen kertoman ja arvioi tilanteen kiireellisyyden.
  3. Jos tilanne on välittömästi vaarallinen, sosiaalityöntekijä voi tehdä kiireellisen sijoituksen päätöksen saman tien.
  4. Jos tilanne ei vaadi välitöntä toimenpidettä, aloitetaan palvelutarpeen arviointi, joka kestää enintään kolme kuukautta.
  5. Lapselle ja perheelle tarjotaan tarvittavia tukitoimia tilanteen mukaan.

Jos lapsi on hätätilanteessa eikä saa kiinni sosiaalityöntekijää, hän voi soittaa hätänumeroon 112. Poliisi voi tarvittaessa pyytää sosiaalipäivystystä paikalle.

Mikä ero on kiireellisellä sijoituksella ja huostaanotolla?

Kiireellinen sijoitus ja huostaanotto ovat kaksi eri toimenpidettä, joista tärkein ero on kesto ja prosessi. Kiireellinen sijoitus on lyhytaikainen ja nopea toimenpide akuuttiin kriisitilanteeseen, kun taas huostaanotto on pitkäaikaisempi ratkaisu, joka vaatii laajemman selvityksen ja usein hallinto-oikeuden päätöksen.

Kiireellinen sijoitus

Kiireellinen sijoitus tehdään silloin, kun lapsi on välittömässä vaarassa eikä tilannetta voida turvata muilla keinoilla. Se voidaan tehdä sosiaalityöntekijän päätöksellä ilman pitkää selvittelyprosessia. Kiireellinen sijoitus kestää enintään 30 päivää, mutta sitä voidaan tietyissä tilanteissa jatkaa enintään 30 päivällä lisää. Tarkoituksena on turvata lapsi välittömästi ja selvittää tilanne rauhassa. Voit tarkistaa sijaishuoltopaikkojen saatavuuden ajantasaisesta paikkatilanteesta lastensuojelussa.

Huostaanotto

Huostaanotto on pysyvämpi ratkaisu, joka tulee kyseeseen silloin, kun lapsen kasvuolot kotona vaarantavat vakavasti lapsen kehitystä tai terveyttä eivätkä avohuollon tukitoimet ole riittäneet. Huostaanotto vaatii laajan selvityksen, perheen ja lapsen kuulemisen sekä usein hallinto-oikeuden vahvistuksen, jos vanhemmat vastustavat päätöstä. Huostaanotto on voimassa niin kauan kuin sen perusteet ovat olemassa.

Mitä lapsen kannattaa kertoa, kun hän pyytää apua?

Lapsen kannattaa kertoa mahdollisimman konkreettisesti, mitä kotona tapahtuu ja miksi hän kokee tilanteen turvattomaksi. Mitä tarkemmin lapsi pystyy kuvaamaan tilannetta, sitä paremmin sosiaalityöntekijä pystyy arvioimaan avun tarpeen. Lapsen ei tarvitse osata käyttää oikeita termejä tai tietää, mitä toimenpiteitä hän tarvitsee.

Hyödyllisiä asioita kertoa ovat muun muassa:

  • Mitä konkreettista on tapahtunut, esimerkiksi fyysinen väkivalta, uhkailu tai laiminlyönti.
  • Kuinka usein tilanteet toistuvat ja onko niistä jäänyt fyysisiä merkkejä.
  • Onko joku muu aikuinen tietoinen tilanteesta, kuten opettaja tai sukulainen.
  • Missä lapsi on juuri nyt ja onko hän turvassa.
  • Mitä lapsi itse toivoo tapahtuvan.

Lapsen ei tarvitse pelätä, että yhteydenotto johtaa automaattisesti perheen hajoamiseen. Lastensuojelun ensisijainen tavoite on aina tukea perhettä kokonaisuutena ja auttaa lapsia pysymään kotona, kun se on turvallista. Kiireellinen sijoitus on viimesijainen keino, johon turvaudutaan vasta silloin, kun muut tukitoimet eivät riitä.

Me Go Strongilla tuemme lapsia ja nuoria myös niissä tilanteissa, joissa arki on kriisiytynyt. Avopalvelumme on suunniteltu juuri siihen, että perheitä tuetaan mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne kärjistyy. Jos olet lapsi tai nuori ja tarvitset apua, älä epäröi ottaa yhteyttä lastensuojeluun, sillä avun pyytäminen on rohkea ja oikea teko.