Sijaishuollossa oleva nuori saa itsenäistymisensä tueksi monipuolisia tukimuotoja. Itsenäistymisprosessissa nuori saa lakisääteistä taloudellista tukea, apua asumisen järjestämiseen sekä ohjausta koulutus- ja työpolkujen löytämiseen. Jälkihuolto tarjoaa nuorelle kokonaisvaltaista tukea 25-vuotiaaksi asti, ja henkisen hyvinvoinnin tueksi on saatavilla erilaisia psykososiaalisia palveluita. Itsenäistymisen tukeminen aloitetaan hyvissä ajoin ennen sijaishuollon päättymistä.

Mitä tarkoittaa sijaishuollossa olevan nuoren itsenäistyminen?

Sijaishuollossa olevan nuoren itsenäistyminen tarkoittaa suunnitelmallista siirtymävaihetta, jossa nuori valmistautuu ottamaan vastuuta omasta elämästään sijaishuollon päättyessä. Tämä prosessi alkaa jo 17-vuotiaana, vähintään vuotta ennen mahdollista sijaishuollon päättymistä, ja on Suomen lastensuojelulakiin pohjautuva oikeus.

Käytännössä itsenäistyminen pitää sisällään arjen taitojen opettelua, kuten ruoanlaittoa, kodinhoitoa ja raha-asioiden hallintaa. Samalla kartoitetaan nuoren koulutukseen, työhön ja tulevaisuuden suunnitelmiin liittyviä tavoitteita. Itsenäistymisvalmiuksien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä sijaishuoltopaikan, sosiaalityöntekijän ja nuoren oman verkoston kanssa.

Itsenäistymisprosessi etenee yksilöllisesti, ja nuoren omaa osallisuutta ja toiveita kunnioitetaan. Tavoitteena on, että nuori oppii kantamaan vastuuta ja tekemään omia päätöksiään tuetusti niin, että siirtymä itsenäiseen elämään olisi mahdollisimman sujuva.

Minkälaisia taloudellisia tukimuotoja on saatavilla?

Sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle kuuluvat lakisääteiset taloudelliset tukimuodot varmistavat, että nuorella on taloudelliset edellytykset itsenäisen elämän aloittamiseen. Merkittävin näistä on itsenäistymisvarat, joita kertyy nuorelle sijaishuollon aikana. Nämä varat koostuvat pääasiassa lapsilisistä, eläkkeistä tai muista tuloista, joista on kertynyt 40% nuorelle itselleen.

Itsenäistymisvarat ovat käytettävissä nuoren täyttäessä 18 vuotta tai pian sen jälkeen, ja niitä voi käyttää esimerkiksi asunnon kalustamiseen, opintojen rahoittamiseen tai muihin itsenäistymistä tukeviin hankintoihin. Sosiaalityöntekijä päättää varojen käytöstä yhdessä nuoren kanssa laaditun suunnitelman mukaisesti.

Lisäksi nuori voi hakea seuraavia taloudellisia tukia:

• Toimeentulotuki (perustoimeentulotuki Kelasta, täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki kunnalta)
• Opintotuki ja opintolaina
• Asumistuki
• Työmarkkinatuki
• Jälkihuollon taloudellinen tuki (esim. harrastuksiin tai opiskeluun)

Taloudellisten tukimuotojen hakemiseen saa apua jälkihuollon ohjaajalta tai sosiaalityöntekijältä, jotka auttavat hakemusten täyttämisessä ja neuvovat, mihin tukiin nuori on oikeutettu.

Miten asumisen tukeminen järjestetään sijaishuollon päättyessä?

Sijaishuollon päättyessä nuoren asumisen järjestämiseen tarjotaan monipuolista tukea, joka räätälöidään nuoren yksilöllisten tarpeiden mukaan. Jälkihuolto auttaa sopivan asumismuodon löytämisessä ja asumiseen liittyvien käytännön asioiden hoitamisessa.

Asumisen tukimuotoja ovat:

• Tuettu asuminen, jossa nuori asuu itsenäisesti mutta saa säännöllistä ohjausta arjen hallintaan
• Asumisohjaus, johon kuuluu käytännön apu asunnon etsimisessä, vuokrasopimusten tekemisessä ja asumistukien hakemisessa
• Asumisvalmennus, jossa harjoitellaan itsenäiseen asumiseen liittyviä taitoja
• Taloudellinen tuki vuokravakuuksiin ja asunnon kalustamiseen itsenäistymisvaroista
• Asumistuki Kelalta

Asumisen tuki aloitetaan jo ennen sijaishuollon päättymistä asumisvalmennuksella, jossa harjoitellaan asumiseen liittyviä taitoja kuten laskujen maksamista, kodin ylläpitoa ja naapurien huomioimista. Tarkoituksena on varmistaa, että nuorella on riittävät valmiudet itsenäiseen asumiseen ja että hän tietää, mistä saa apua mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Kuka auttaa koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä?

Koulutukseen ja työelämään liittyvissä kysymyksissä sijaishuollosta itsenäistyvää nuorta tukevat useat eri tahot. Jälkihuollon ohjaajat ja sosiaalityöntekijät toimivat tärkeimpinä yhteyshenkilöinä, jotka ohjaavat nuorta oikeiden palvelujen piiriin ja auttavat koulutus- ja työpolkujen suunnittelussa.

Keskeisiä koulutuksen ja työelämän tukipalveluja ovat:

• Opinto-ohjaajat kouluissa ja oppilaitoksissa
• TE-toimiston ammatinvalinta- ja uraohjauspalvelut
• Ohjaamot, jotka tarjoavat monipuolista neuvontaa koulutukseen ja työhön liittyen
• Etsivä nuorisotyö, joka auttaa erityisesti niitä nuoria, joilla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa
• Työpajat ja kuntouttava työtoiminta

Nuorelle kuuluvat myös taloudelliset koulutustuet, kuten opintotuki, opintolaina ja -raha sekä koulumatkatuki. Jälkihuollon kautta voidaan lisäksi tukea opintoihin liittyviä kustannuksia, kuten opiskelumateriaaleja ja -välineitä. Työharjoittelupaikkojen löytämisessä ja työhakemusten tekemisessä nuori saa käytännön apua jälkihuollon ohjaajilta tai TE-toimiston asiantuntijoilta.

Miten jälkihuolto tukee nuoren itsenäistymistä?

Jälkihuolto on keskeinen tukimuoto sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle, ja sen tarkoituksena on varmistaa nuoren sujuva siirtymä itsenäiseen elämään. Jälkihuolto-oikeus jatkuu nykylainsäädännön mukaan 25-vuotiaaksi asti, ja sen palvelut suunnitellaan jokaiselle nuorelle yksilöllisesti.

Jälkihuoltosuunnitelma laaditaan yhdessä nuoren, sosiaalityöntekijän ja muiden tärkeiden henkilöiden kanssa. Suunnitelmaan kirjataan nuoren tarpeet, toiveet, tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet ja tuen muodot. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti nuoren tilanteen ja tarpeiden mukaan.

Käytännön tuki jälkihuollossa voi sisältää:

• Säännölliset tapaamiset jälkihuollon ohjaajan kanssa
• Tuki arjen asioiden hoitamisessa (virastoasiat, asuminen, taloudenhallinta)
• Ohjaus koulutus- ja työasioissa
• Taloudellinen tuki ja neuvonta
• Tuki sosiaalisissa suhteissa ja vapaa-ajan toiminnassa
• Psykososiaalinen tuki ja ohjaus terveydenhuollon palveluihin

Jälkihuolto tukee nuorta kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti, mikä mahdollistaa turvallisen siirtymän kohti aikuisuutta. Tärkeintä on, että nuori ei jää yksin, vaan hänellä on luotettavia aikuisia tukenaan myös sijaishuollon päätyttyä.

Mistä sijaishuollosta itsenäistyvä nuori saa henkistä tukea?

Sijaishuollosta itsenäistyvällä nuorella on saatavilla monenlaista henkistä ja psykososiaalista tukea, joka auttaa käsittelemään elämänmuutoksia ja vahvistamaan mielenterveyttä. Tuki on erityisen tärkeää itsenäistymisvaiheessa, jolloin nuori kohtaa uusia haasteita ja voi kokea epävarmuutta.

Henkisen tuen muotoja ovat:

• Jälkihuollon ohjaajien tarjoama keskustelutuki ja psykososiaalinen ohjaus
• Tukihenkilötoiminta, jossa nuorelle nimetään oma luotettava aikuinen
• Mielenterveyspalvelut kuten psykologin tai psykiatrin palvelut
• Terapiapalvelut (esim. keskusteluterapia, toimintaterapia)
• Vertaistukiryhmät, joissa tapaa muita sijaishuollosta itsenäistyneitä nuoria
• Järjestöjen palvelut ja tukiryhmät (esim. Pesäpuu ry:n ja Osallisuuden aika ry:n toiminta)

Mielenterveyden tukemisesta huolehditaan läpi koko itsenäistymisprosessin, ja tukea on saatavilla myös akuutteihin tilanteisiin. Jälkihuollon työntekijät auttavat nuorta löytämään sopivat palvelut ja tarvittaessa tukevat palveluihin hakeutumisessa. Tavoitteena on, että nuori oppii tunnistamaan omat voimavaransa ja saa välineitä haastavista tilanteista selviytymiseen.

Sijaishuollosta itsenäistymisen polku – keskeiset ohjenuorat

Sijaishuollosta itsenäistymisen polku – keskeiset ohjenuorat toimivat kompassina nuoren siirtyessä itsenäiseen elämään. Onnistuneen itsenäistymisen kulmakiviä ovat riittävä ja oikea-aikainen tuki, nuoren osallisuus päätöksenteossa sekä kokonaisvaltainen elämäntilanteen huomioiminen.

Tärkeimpiä ohjenuoria itsenäistymisprosessissa ovat:

• Itsenäistymisen suunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin, vähintään vuotta ennen sijaishuollon päättymistä
• Nuori on aktiivinen toimija omassa prosessissaan ja hänen toiveitaan kuunnellaan
• Tukiverkostot kartoitetaan ja varmistetaan, ettei nuori jää yksin
• Jälkihuolto-oikeutta kannattaa hyödyntää 25-vuotiaaksi asti
• Arjen taitoja ja taloudenhallintaa harjoitellaan käytännössä
• Koulutukseen ja työelämään hakeutumiseen panostetaan

Me Go Strongilla tuemme nuoren itsenäistymistä yksilöllisesti suunnitellun jälkihuollon avulla. Tavoitteenamme on varmistaa, että jokainen nuori saa opintonsa suoritettua, löytää oman polkunsa työelämään ja omien unelmiensa toteuttamiseen. Tarjoamme nuorelle tukea kokonaisvaltaisesti arjen hallinnasta koulunkäyntiin ja mielenterveyden tukemiseen.

Muistamme aina, että jokaisen nuoren polku on yksilöllinen ja itsenäistyminen etenee omaan tahtiinsa. Tärkeintä on, että nuori tietää oikeutensa ja mahdollisuutensa sekä sen, että apua on aina saatavilla, kun sitä tarvitsee.