Mitä sijaishuolto tarkoittaa?

Sijaishuolto on lastensuojelupalvelu, joka tarjoaa hoitoa ja kasvatusta lapsille, kun perheen olosuhteet eivät mahdollisesti turvaa lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Se voi tapahtua esimerkiksi perhekodeissa tai laitoksissa, jotka tarjoavat kodinomaisen ympäristön lapsille. Sijaishuolto on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kotiin vietävät tukitoimenpiteet eivät riitä, ja lapsi tarvitsee pidempiaikaista tai kiireellisesti järjestettävää sijoitusta.

Sijaishuoltopaikan valinta on huolellinen prosessi, jossa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja tilanne. Tavoitteena on löytää paikka, joka pystyy parhaiten tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä. Tämä prosessi sisältää yhteistyötä sosiaalityöntekijän, lapsen vanhempien ja muiden lapsen hoitoon osallistuvien tahojen välillä.

Mitä ovat avopalvelut?

Avopalvelut ovat lastensuojelun tarjoamia palveluita, jotka tukevat lapsia ja perheitä heidän omassa kotiympäristössään. Ne sisältävät muun muassa kotipalveluita ja tukiperhetoimintaa, joiden tarkoituksena on tarjota tukea ja apua arjen haasteisiin. Avopalvelut eroavat sijaishuollosta siten, että ne pyritään toteuttamaan lapsen omassa kodissa, ja ne ovat usein ennaltaehkäiseviä ja lyhytaikaisia.

Avopalveluiden tavoitteena on vahvistaa perheen omia voimavaroja ja tukea vanhempia lasten kasvatuksessa. Niitä käytetään tilanteissa, joissa perhe tarvitsee lisätukea, mutta joissa ei ole tarvetta lapsen sijoittamiselle kodin ulkopuolelle. Avopalvelut voivat myös toimia siltana ennen tai jälkeen sijaishuoltotoimenpiteitä.

Avopalveluiden muodot

Avopalvelut sisältävät useita erilaisia tukimuotoja, jotka on räätälöity perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Näitä palveluita voidaan tarjota joko ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä tai osana laajempaa tukikokonaisuutta. Tässä yleisimmät avopalveluiden muodot:

• Perhetyö: Ammattilaisten tarjoamaa tukea kotiin, joka auttaa vanhempia arjen hallinnassa, kasvatuskysymyksissä ja perheen vuorovaikutussuhteiden parantamisessa.
• Sosiaaliohjaus: Käytännön neuvontaa ja ohjausta elämänhallintaan liittyvissä asioissa, kuten taloudenhoidossa, viranomaisasioinnissa ja palveluverkostossa navigoinnissa.
• Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta: Vapaaehtoiset tukihenkilöt tai -perheet, jotka tarjoavat lapselle turvallisen aikuisen läsnäoloa ja yhteistä aikaa, sekä vanhemmille mahdollisuuden lepoon.
• Mielenterveyspalvelut: Psykologien ja terapeuttien tarjoamaa tukea lasten, nuorten ja vanhempien mielenterveyden haasteisiin ja kriisitilanteisiin.
• Päihdepalvelut: Tukea ja hoitoa päihdeongelmista kärsiville vanhemmille, jotta he voivat turvata lapsilleen vakaan kasvuympäristön.
• Vertaisryhmätoiminta: Samankaltaisessa tilanteessa olevien perheiden kokoontumisia, joissa voi jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea.
• Jälkihuoltopalvelut: Tuki nuorille ja perheille sijaishuollon päättymisen jälkeen, mikä auttaa itsenäistymisessä ja yhteiskuntaan integroitumisessa.

Nämä palvelut ovat joustavia ja niitä voidaan yhdistellä perheen tarpeiden mukaan. Tavoitteena on aina tukea perheen omaa toimintakykyä ja vahvistaa vanhempien roolia lapsen ensisijaisina kasvattajina.

Milloin valita sijaishuolto tai avopalvelut?

Sijaishuolto ja avopalvelut ovat molemmat tärkeitä työkaluja lastensuojelussa, mutta niiden valinta riippuu tilanteesta ja tarpeista. Sijaishuoltoa suositellaan, kun lapsen kotiolot ovat sellaiset, että ne eivät turvaa hänen kehitystään, ja tarvitaan pitkäaikaista sijoitusta. Tämä voi olla tarpeen esimerkiksi kriisitilanteissa tai kun muut tukitoimet eivät ole riittäneet.

Avopalvelut ovat puolestaan ensisijainen valinta, kun perhe tarvitsee tukea mutta lapsen voi edelleen asua kotonaan. Ne ovat hyödyllisiä tilanteissa, joissa perheen omia voimavaroja ja kykyä selvitä arjesta halutaan vahvistaa. On tärkeää arvioida perheen ja lapsen tilanne huolellisesti, jotta voidaan tehdä oikea valinta näiden palveluiden välillä.

Miten sijaishuolto ja avopalvelut tukevat perheitä?

Sijaishuolto ja avopalvelut tarjoavat molemmat merkittävää tukea perheille, jotka kamppailevat erilaisten haasteiden kanssa. Sijaishuolto tarjoaa turvallisen ja vakaan ympäristön lapselle, kun perheen omat voimavarat eivät riitä. Tämä tuo lapselle jatkuvuutta ja mahdollisuuden keskittyä kasvuun ja kehitykseen.

Avopalvelut puolestaan tukevat perheiden arkea tarjoamalla tarpeenmukaista apua ja ohjausta. Ne auttavat vanhempia vahvistamaan kasvatustaitojaan ja selviämään arjen haasteista. Molemmat palvelut tukevat lapsen hyvinvointia ja kehitystä, sekä auttavat perheitä rakentamaan parempaa tulevaisuutta yhdessä.

Mitkä ovat sijaishuollon ja avopalveluiden haasteet?

Sijaishuollon ja avopalveluiden haasteita voi olla monia, kuten resurssien riittävyys ja palveluiden saatavuus. On tärkeää, että molemmat palvelut ovat riittävästi resursoituja, jotta ne voivat tarjota laadukasta tukea lapsille ja perheille. Resurssipula voi johtaa pitkiin jonotusaikoihin ja rajoitettuihin palveluihin, mikä voi heikentää palveluiden vaikuttavuutta.

Palveluiden saatavuus ja laatu vaihtelevat myös alueittain, mikä voi aiheuttaa epätasa-arvoa perheiden välillä. On tärkeää kehittää jatkuvasti sijaishuoltoa ja avopalveluita vastaamaan paremmin perheiden tarpeisiin. Tämä edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä palveluiden joustavaa mukauttamista muuttuviin olosuhteisiin.

Usein kysytyt kysymykset sijaishuollosta ja avopalveluista

Miten vanhempien oikeudet muuttuvat, kun lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon?
Vaikka lapsi sijoitetaan sijaishuoltoon, vanhemmat säilyttävät huoltajuuden ja monet päätösvallat lapsensa asioissa. Vanhemmilla on oikeus osallistua lapsen hoitoa ja kasvatusta koskeviin päätöksiin sekä saada tietoa lapsen asioista. Sijaishuollon aikana vastuu lapsen jokapäiväisestä hoidosta ja huolenpidosta on kuitenkin sijaishuoltopaikalla. Sosiaalityöntekijä tukee vanhempia ja huolehtii, että vanhempien ja lapsen välinen yhteydenpito toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Kuka tekee päätöksen sijaishuoltoon sijoittamisesta tai avopalveluiden käytöstä?
Päätöksen tekee aina kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijä lapsen ja perheen tilanteen huolellisen arvioinnin perusteella. Sosiaalityöntekijä pyrkii tekemään päätöksen yhteistyössä lapsen ja vanhempien kanssa. Kiireellisissä tilanteissa päätös voidaan tehdä nopeammin lapsen turvallisuuden takaamiseksi. Jos huostaanottoa vastustetaan, päätöksen tekee hallinto-oikeus.

Kuinka kauan sijaishuolto tai avopalvelut yleensä kestävät?
Palveluiden kesto vaihtelee perheen tilanteen mukaan. Avopalveluita tarjotaan yleensä määräaikaisesti perheen tarpeiden mukaan. Sijaishuolto voi kestää lyhyestä kriisisijoituksesta useisiin vuosiin, riippuen perheen tilanteesta. Sijaishuollon jatkamista arvioidaan säännöllisesti asiakassuunnitelmissa, ja tavoitteena on aina perheen jälleenyhdistäminen, kun se on lapsen edun mukaista.

Aiheutuuko perheelle kustannuksia sijaishuollosta tai avopalveluista?
Lastensuojelun palvelut ovat perheelle pääosin maksuttomia. Sijaishuollon aikana vanhemmilta voidaan periä asiakasmaksu, joka määräytyy vanhempien tulojen perusteella. Maksu on kuitenkin kohtuullinen eikä saa vaarantaa perheen toimeentuloa. Avopalveluista voidaan joissakin tapauksissa periä tuloihin perustuvia maksuja, mutta ne voidaan jättää perimättä tai alentaa, jos ne vaarantaisivat perheen toimeentulon.

Sijoitetaanko sisarukset aina samaan paikkaan sijaishuollossa?
Lähtökohtaisesti sisarukset pyritään sijoittamaan samaan paikkaan, jotta perhesiteet säilyvät. Joskus sisarusten yksilölliset tarpeet voivat kuitenkin edellyttää erillisiä sijoituksia. Näissä tapauksissa huolehditaan, että sisaruksilla on mahdollisuus säännölliseen yhteydenpitoon ja tapaamisiin. Sisarussuhteiden ylläpitämistä pidetään tärkeänä osana lapsen hyvinvointia.

Miten vanhempien ja lapsen yhteydenpito järjestetään sijaishuollon aikana?
Vanhempien ja lapsen yhteydenpito-oikeus on lastensuojelussa keskeinen periaate. Yhteydenpito järjestetään asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla, johon kuuluvat säännölliset tapaamiset, puhelinyhteydet ja muu yhteydenpito. Tapaamisia voidaan järjestää sijaishuoltopaikassa, vanhempien kotona tai neutraalissa ympäristössä. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa vain erityistilanteissa ja silloinkin vain lapsen edun vuoksi.

Mitä teen, jos olen tyytymätön saamiini palveluihin tai kohteluun?
Tyytymättömyystilanteissa kannattaa ensin keskustella asiasta oman sosiaalityöntekijän kanssa. Jos tämä ei ratkaise tilannetta, voit tehdä muistutuksen lastensuojelun esihenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Voit myös ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen, joka neuvoo ja avustaa asiakkaita. Virallisista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen tai valittaa hallinto-oikeuteen. Kaikissa vaiheissa sinulla on oikeus saada selkeät ohjeet muistutuksen tai valituksen tekemiseen.

Miten voin itse vaikuttaa sijaishuollon tai avopalveluiden onnistumiseen?
Yhteistyö ja avoin kommunikaatio sosiaalityöntekijöiden ja palveluntarjoajien kanssa on erittäin tärkeää. Osallistu aktiivisesti asiakassuunnitelmien laatimiseen ja kerro rehellisesti perheesi tilanteesta ja tarpeista. Sitoutuminen sovittuihin tukitoimiin ja tavoitteisiin edistää palveluiden onnistumista. Muista, että lastensuojelun työntekijät ovat puolellasi ja työskentelevät perheen parhaaksi, vaikka tilanne voikin tuntua haastavalta.