fbpx

Miten tukiperheeksi voi hakeutua?

family, sun, love-7392843.jpg

Tukiperheeksi hakeutuminen on prosessi, joka alkaa yhteydenotolla kunnan sosiaalipalveluihin tai suoraan palveluntuottajaan kuten Go Strong. Hakijalta edellytetään vakaata elämäntilannetta, riittäviä voimavaroja ja aitoa kiinnostusta lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Hakuprosessi sisältää yleensä alkuhaastattelun, koulutuksen ja kotikäynnin. Koulutuksen jälkeen perhe voi vastaanottaa lapsia, joiden perheitä tuetaan jaksamaan arjessa. Tukiperhetoiminta on merkittävä ennaltaehkäisevä lastensuojelun avohuollon tukitoimi.

Mikä on tukiperhe?

Tukiperhe on tavallinen perhe, joka tarjoaa tilapäistä hoitoa ja turvallisen ympäristön lapselle, jonka oma perhe tarvitsee tukea arjessaan. Tukiperhetoiminta on tärkeä lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja tukea lapsen omaa perhettä haastavissa elämäntilanteissa. Lapsi viettää tukiperheessä yleensä 1-2 viikonloppua kuukaudessa, jolloin vanhemmat saavat aikaa levätä ja kerätä voimia.

Tukiperhetoiminta on ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä, joka voi parhaimmillaan estää vakavampien ongelmien syntymistä ja vähentää tarvetta sijoittaa lapsi kodin ulkopuolelle. Tukiperhe tarjoaa lapselle turvallisen aikuiskontaktin, uusia kokemuksia ja mallin toimivasta perhe-elämästä. Samalla vanhemmat saavat hengähdystauon ja mahdollisuuden huolehtia omasta jaksamisestaan.

Millaisia vaatimuksia tukiperheelle asetetaan?

Tukiperheeksi hakeutuvalta edellytetään vakaata elämäntilannetta, riittäviä voimavaroja ja aitoa halua tukea lapsia ja perheitä. Tukiperheeksi sopivat erilaiset perhemuodot: lapsiperheet, lapsettomat pariskunnat tai yksin asuvat aikuiset. Tärkeintä on, että tukiperhe pystyy tarjoamaan lapselle turvallisen ja välittävän ympäristön.

Tukiperheeltä odotetaan sitoutumista toimintaan pitkäjänteisesti, sillä pysyvyys ja jatkuvuus ovat tärkeitä lapsen turvallisuudentunteen kannalta. Hakijoilta tarkistetaan rikosrekisteriote, ja heidän terveydentilansa ja elämäntilanteensa tulee olla vakaa. Tukiperheellä tulisi olla riittävästi aikaa ja voimavaroja lapsen tarpeisiin vastaamiseen sekä kykyä tehdä yhteistyötä lapsen perheen ja sosiaalitoimen kanssa.

Erityisiä koulutusvaatimuksia ei ole, mutta kasvatus- tai sosiaalialan kokemus voi olla eduksi. Olennaisinta on aito kiinnostus lasten hyvinvoinnista ja halu auttaa perheitä jaksamaan arjessa.

Miten tukiperhehakemus tehdään?

Tukiperheeksi hakeutuminen alkaa ottamalla yhteyttä oman kunnan sosiaalipalveluihin, perhetyöhön tai lastensuojeluun. Monilla kunnilla on omat hakulomakkeensa ja prosessinsa. Vaihtoehtoisesti voi kääntyä järjestöjen kuten Pelastakaa Lapset ry:n puoleen, joka myös koordinoi tukiperhetoimintaa yhteistyössä kuntien kanssa.

Hakuprosessi sisältää tyypillisesti seuraavat vaiheet:

  1. Yhteydenotto kunnan sosiaalipalveluihin tai palveluntuottajaan
  2. Alkuhaastattelu ja hakemuksen täyttäminen
  3. Osallistuminen tukiperhevalmennukseen
  4. Kotikäynti, jossa arvioidaan kodin soveltuvuus
  5. Rikosrekisteriotteen tarkistus
  6. Sopivuuden arviointi ja hyväksymispäätös

Kun hakuprosessi on käyty läpi ja perhe on hyväksytty tukiperheeksi, alkaa sopivan tuettavan perheen ja lapsen etsiminen. Yhteensopivuus on tärkeää tukisuhteen onnistumisen kannalta, joten perheet pyritään yhdistämään huolellisesti.

Mitä tukiperheen koulutus ja valmennus sisältää?

Tukiperheeksi ryhtyvät osallistuvat yleensä valmennukseen, joka antaa valmiuksia tukiperheenä toimimiseen. Koulutus kestää tyypillisesti muutamia päiviä tai viikonloppuja, ja sen järjestää kunta tai tukiperhetoimintaa koordinoiva taho. Valmennuksen tavoitteena on antaa perheelle tietoa ja työkaluja tehtävässä toimimiseen.

Koulutuksessa käsitellään muun muassa:

  • Tukiperhetoiminnan periaatteet ja tavoitteet
  • Lapsen kehitys ja erilaiset tarpeet
  • Vuorovaikutus lapsen ja hänen perheensä kanssa
  • Haastavien tilanteiden kohtaaminen
  • Vaitiolovelvollisuus ja tietosuoja-asiat
  • Käytännön järjestelyt ja yhteistyö viranomaisten kanssa

Valmennuksessa painotetaan lapsilähtöistä ajattelua ja tukiperhetoiminnan merkitystä ennaltaehkäisevänä lastensuojelun tukitoimena. Perheet saavat myös mahdollisuuden pohtia omia vahvuuksiaan ja valmiuksiaan toimia tukiperheenä.

Millaista tukea tukiperheet saavat tehtäväänsä?

Tukiperheet eivät jää yksin tehtävässään, vaan heille on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Kunnat, järjestöt ja palveluntuottajat tarjoavat ohjausta, neuvontaa ja täydennyskoulutusta. Tukiperheet voivat osallistua vertaistapaamisiin, joissa on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja saada vertaistukea muilta tukiperheiltä.

Tukiperheille maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus, joiden suuruus vaihtelee kunnittain. Kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan lapsen ruokailusta, majoituksesta ja muista kuluista aiheutuvat kustannukset. Tukiperheillä on myös mahdollisuus saada työnohjausta erityisesti haastavissa tilanteissa.

Tukiperheillä on nimetty yhteyshenkilö sosiaalitoimessa tai järjestössä, johon voi olla yhteydessä pulmatilanteissa. Säännölliset tapaamiset ja tukisuhteen seuranta auttavat sekä tukiperhettä että tuettavaa perhettä. Tärkeintä on, ettei tukiperhe jää yksin mahdollisten haasteiden kanssa.

Mihin tukiperhettä tarvitaan käytännössä?

Tukiperhettä tarvitaan monenlaisissa elämäntilanteissa. Tyypillisimpiä syitä tukiperhetarpeelle ovat vanhempien uupumus, yksinhuoltajuus, tukiverkoston puute, vanhemman sairaus tai muut perheen jaksamista koettelevat haasteet. Tukiperheet auttavat ennaltaehkäisemään vakavampia ongelmia ja tukevat perheiden selviytymistä arjessa.

Käytännössä tukiperhetoiminta voi olla esimerkiksi:

  • Säännöllisiä viikonloppuja, jolloin lapsi on tukiperheessä
  • Yhteistä tekemistä, kuten ulkoilua, ruoanlaittoa ja arjen taitoja
  • Turvallisen aikuissuhteen tarjoamista lapselle
  • Vanhempien jaksamisen tukemista tarjoamalla hengähdystaukoja

Tukisuhde alkaa yleensä tutustumisella ja lyhyillä tapaamisilla, joista edetään vähitellen pidempiin vierailuihin. Tukisuhteen kesto vaihtelee perheen tarpeiden mukaan – se voi kestää muutamasta kuukaudesta useisiin vuosiin. Tärkeintä on, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi.

Tukiperheenä toimiminen – mitä se tarkoittaa arjessa?

Tukiperheenä toimiminen tarkoittaa sitoutumista lapsen ja hänen perheensä tukemiseen sovittuina aikoina, tyypillisimmin 1-2 viikonloppuna kuukaudessa. Arjessa se on tavallista yhdessäoloa: ruokailuja, ulkoilua, läksyjen tekoa, pelaamista ja lepoa. Tukiperhe tarjoaa lapselle turvallisen ympäristön, jossa on selkeä rytmi ja rajat.

Sitoutuminen tukiperhetoimintaan edellyttää:

  • Säännöllisyyttä ja luotettavuutta – sovituista ajoista kiinni pitämistä
  • Joustavuutta ja ymmärrystä erilaisia perheitä kohtaan
  • Kykyä kohdata lapsi omana persoonanaan ja kunnioittaa hänen taustaansa
  • Yhteistyötä lapsen vanhempien ja sosiaalitoimen kanssa
  • Vaitiolovelvollisuuden noudattamista

Tukiperheenä toimiminen on samalla antoisaa ja haastavaa. Se tarjoaa mahdollisuuden auttaa lapsia ja perheitä konkreettisesti sekä tuoda iloa ja uusia kokemuksia lapsen elämään. Parhaimmillaan tukiperhesuhteesta muodostuu pitkäaikainen ja merkityksellinen ihmissuhde sekä lapselle että tukiperheelle.

Tukiperhetoiminta on arvokas tapa osallistua yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen. Jos koet, että sinulla tai perheelläsi olisi annettavaa tukiperheenä, kannustamme ottamaan yhteyttä oman alueesi sosiaalipalveluihin tai suoraan Go Strong perhehoitoon saadaksesi lisätietoa hakuprosessista. Jokainen tukiperhe on korvaamaton apu sitä tarvitsevalle lapselle ja hänen perheelleen.

Jaa sosiaalisessa mediassa
Saattaisit myös pitää näistä

Miten sijaishuoltopaikan valinta tapahtuu Suomessa?

Suomessa sijaishuoltopaikan valintaprosessi on tarkkaan säännelty ja lapsen etua korostava. Prosessi käynnistyy, kun sosiaaliviranomainen arvio sijaishuollon tarpeellisuuden. Valintaan vaikuttavat lapsen yksilölliset tarpeet, ikä, koulunkäyntimahdollisuudet, harrastukset

LUE LISÄÄ »

Milloin lapsi tarvitsee tukiperhettä?

Lapsi saattaa tarvita tukiperheen silloin, kun perheen voimavarat ovat tilapäisesti heikentyneet. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi vanhemman uupumuksen, sairauden, yksinhuoltajuuden tuomien haasteiden tai perheen kriisitilanteen

LUE LISÄÄ »